Tarkista tästä oikeutesi

 

Mitä sinulle pitäisi maksaa siitä, mitä teet?

Akavan Erityisalojen yksi tärkeimmistä tavoitteista on se, että korkeasti koulutetuille jäsenillemme maksetaan oikeudenmukainen korvaus tehdystä työstä. Laki takaa minimissään työntekijöille vain niin sanotun kohtuullisen korvauksen, minimipalkoista sovitaan työehtosopimuksessa. Työstä tulee myös maksaa samaa palkkaa sukupuoleen riippumatta.

Akavan Erityisaloilla on palkkasuositukset seuraaville aloille: asioimistulkit, ergoterapeuter, kasvatustieteilijät, kulturproducenter, kulttuurituottajat, kääntäjät, opiskelijatulkit, tiedotusalan ammattilaiset, toimintaterapeutit, tradenomi, HSOt ja HSO-Sihteerit.

Lisäksi Akavan Erityisaloilla on seuraavat suositukset työsuhteen ehdoiksi: Konst- och kulturbranschen, taide- ja kulttuuriala, toimintaterapia ja tradenomi, HSOt ja HSO-Sihteerit

Tämän lisäksi liitosta saa henkilökohtaista palkkaneuvontaa perustuen jäsenkuntamme ja alan yleiseen palkkaukseen sekä hakijan henkilökohtaiseen osaamiseen ja paikkaan, jota haetaan.

Miksi työehtosopimus on niin tärkeä?

Työehtosopimus tehdään työnantaja- ja työntekijäliiton välillä alalla, jossa työnantaja toimii. Työehtosopimus takaa lakia paremmat minimiehdot kaikille joko kyseisessä työpaikassa (talokohtainen sopimus), tietyissä työpaikoissa (normaalisitova sopimus, jota noudatetaan niissä työpaikoissa, joissa työnantaja on järjestäytynyt kyseisen alan työnantajaliittoon) ja kaikissa alan työpaikoissa (yleissitova sopimus, jota noudatetaan kaikissa alan työpaikoissa riippumatta siitä, onko työnantaja järjestäytynyt, kun asia on vahvistettu lautakunnassa).

Työehtosopimuksella sovitaan asioista lakia paremmin. Laki takaa usein hyvin miniehdot työntekijälle, kuten sairasloma-ajan palkkaa vain 9 päivältä. Laissa ei ole määritelty myöskään esimerkiksi minimipalkkoja, vaikka usein luullaan toisin. Työehtosopimusta tulee noudattaa kaikkiin, myös järjestäytymättömiin työntekijöihin, mutta sitä parempia ehtoja pystytään neuvottelemaan, mitä enemmän joukosta on järjestäytynyt.

Mikäli työpaikalla ei noudateta työehtosopimusta, joutuu työntekijä viemään itse oikeuteen mahdolliset riitatilanteet ja ne käsitellään käräjäoikeudessa. Työehtosopimuksen voimassa ollessa oikeudenkäynnistä vastaa työntekijän liitto tai neuvottelujärjestö ja se käsitellään työtuomioistuimessa. Tässäkin on etunsa.

Mitä työtehtäviä saa teettää?

Työnantaja ja työntekijä sopivat työsuhteen alussa työntekijän pääsääntöisistä työtehtävistä, jonka suorittamista työnantaja valvoo. Muista mahdollisista työtehtävistä voidaan sopia työsopimuksessa esimerkiksi kirjauksella muut mahdolliset vastaavan tasoiset tehtävät.

Työnantajalla ei ole oikeutta yksipuolisesti muuttaa työntekijän työnkuvaa, joten mihin tahansa ei tarvitse suostua. Eli työtehtävien muuttamisesta pitää sopia yhdessä tai työnantaja voi tehdä sen normaalia irtisanomisperustetta käyttäen, jos sellainen on olemassa.

Miten työaika määräytyy?

Työaikalaissa on yleinen määritelmä työaikaan luettavasta ajasta. Työaikaa on lähtökohtaisesti vain se aika, jonka työntekijä käyttää sopimuksen mukaisten työtehtäviensä suorittamiseen taikka jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla tai muussa työnantajan määräämässä paikassa työnantajan käytettävissä. Esimerkiksi koulutukseen osallistumista voidaan pitää työntekovelvoitteen täyttämisenä silloin, kun koulutukseen osallistuminen on työnantajan määräyksestä pakollista ja koulutus on sellaista, johon osallistuminen on välttämätöntä työntekijän työtehtävistä suoriutumisen kannalta.

Työntekijän säännöllinen työaika voi määräytyä joko lain säännösten, työnantajaa sitovan työehtosopimuksen työaikamääräysten taikka paikallisen sopimuksen sopimusehtojen mukaan.

Työaikalain yleissäännön mukaan säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää keskimäärin 40 tunniksi enintään 52 viikon ajanjaksossa, jolloin työviikko voidaan järjestää myös kuusipäiväiseksi. Koska säännöksen perusteella ei saa ylittää vuorokautista kahdeksan tunnin rajaa ja kun viikoittainen vapaa-aika on annettava viikoittain, työviikko voi olla enintään 48 tunnin mittainen. Työnantajan on ennakolta laadittava työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu keskimäärään.

Työaikalaki sulkee ulkopuolelle vain yrityksen ylimmän johdon ja välittömästi ylimmän johdon alaisena työskentelevät. Mikäli kuulut työaikalain piiriin, eli et ole ylintä johtoa tai et toimi heti sen alaisuudessa, kanssasi ei voida laillisesti sopia kokonaistyöajasta. Esimerkiksi yrityksen keskijohto on vielä normaalisti työaikalain piirissä.

Työsopimuksella ei voi kiertää työaikalain mukaan tulevia etuja, ellei laissa säädetä toisin. Laki antaa mahdollisuuden valtakunnallisille työnantaja- ja työntekijäjärjestöille sopia laista poiketen työ- ja virkaehtosopimuksin, joissa ala- ja yrityskohtaiset erityistarpeet voidaan ottaa huomioon. Tällaisia erityistarpeita ovat mm. työaikaan luettava aika, valmiusaika, liukuvan työajan liukuma-aika ja enimmäiskertymä, lisä- ja ylityöstä maksettavasta korvaus, päivittäiset lepoajat, ja vuorokausilepo sekä työajan tasoittumisjärjestelmä.

Miksi kannattaa järjestäytyä Akavan Erityisaloihin jo opintojen aikana?

Kannattaa arvostaa korkeaa koulutusta ja omaa osaamistasi jo opintojen aikana niin paljon, että tulee mukaan siihen joukkoon, joka vie koulutustasi ja koulutuksesi tuomaa osaamista yhteiskunnassa eteenpäin. Oikeudenmukainen palkkaus auttaa jokaista itseään ja jokaista alalla työskentelevää. Lisäksi kaikki työ on arvokasta eikä työelämä muutu siinä välissä, jossa valmistuu. Työnantajakin on järjestäytynyt, järjestäydy sinäkin ja ota selvää mitä saa ja ei saa työelämässä tehdä.